Täydenkennon Minolta osa 2

Jutun ensimmäinen osa löytyy täältä.

Vein kuvatut rullat kehitettäväksi Sellon Kuvakulmaan Espoossa, josta sain kehitetyt filmit ja kuvat CD:lle tunnissa. Veloitus oli tasan kympin per rulla. Kotona sitten vain CD:t koneeseen ja kuvat kovalevylle. Tästä eteenpäin työnkulku on jo sitten digitaalinen, joskin originaalit ovat nyt vain JPG-muodossa. Resoluutio on kuitenkin ihan riittävä, 2000x3000 pikseliä.

Kuvia

Osa kuvista oli pettymyksiä, olin jo ehtinyt unohtaa että filmi on aina tehty vain yhdelle valkotasapainolle. Isossa osassa kuvia tämä oli pielessä ja sitä myötä värit vinksallaan. Valkotasapainoa saa tietenkin korjattua jälkikäsittelyssä, mutta kyllä digijärkkäri vie tässä kohtaa voiton 6-0 automatiikallaan. Terävyys sen sijaan yllätti positiivisesti.

Minolta Dynax 600si, Minolta 50mm/2.8 Macro, koko ruutu

Ylläoleva kuva on hyvä esimerkki tällä työnkululla saavutettavissa olevasta terävyydestä. Alla 100% suurennos:

100% Osasuurennos

Esimerkkikuvia

Alkuperäinen ajatukseni oli kuvata mustavalkoiselle filmille koska ajattelin nimenomaan saavani kuviin "filmin fiilistä", mutta tämän kuvat tunnissa CD:lle -palvelun löysin vain värinegatiivifilmille joten sain skannatut kuvat väreissä. (Jos joku lukijoista tietää vastaavanlaisen palvelun mustavalkofilmeille niin jättäkää kommentti, kiitos!) Äkkiäkös niistä tekee sitten kotona mustavalkoisia. Alla muutamia esimerkkejä, kukin voi itse arvioida miten paljon näissä on nyt sitä filmin fiilistä sitten. Kaikki ovat kokonaisia ruutuja reunasta reunaan.

Minolta 50mm/2.8 Macro

100% Osasuurennos edellisestä

Minolta 50mm/2.8 Macro

Minolta 50mm/2.8 Macro

Lopuksi

Miltä se sitten tuntui kuvata pitkästä aikaa filmijärkkärillä verrattuna digitaaliseen? Fiilikset vaihtelivat - välillä ihmettelin että miksi olen tämän kameran jälkeen ostanut jo kaksi digijärkkäriä (Konica Minolta 5D ja sen jälkeen Sony a200), kun olisin ihan hyvin tullut toimeen pelkän filmiskannerin hankkimisella. 600si on edelleen ihan pätevä kamerarunko ja mukava kuvata, mutta toki kehittäminen ja skannaaminen tuovat lisää työläitä työvaiheita. Toisaalta välillä taas ihmettelin kuinka paljon hankalampaa onnistuneiden kuvien ottaminen olikaan filmiaikaan ja kuinka paljon digitaalisuus on hommaa helpottanut.


Plussat:

+ Etsinkuva
+ Kuvaustuntuma ja fiilis
+ Riittävä kuvanlaatu
+ Takanäytön puute (Ei tarvitse koko ajan kurkistella otettuja kuvia vaan voi keskittyä niiden ottamiseen)

Miinukset:

- Takanäytön puute (Tulikohan siitä nyt hyvä kuva vai ei? Asia selviää vasta seuraavana arkipäivänä.)
- Filmin ja kehityksen hinta
- ISO-herkkyyden ja valkotasapainon säätämisen mahdottomuus

Suosittelen kyllä ainakin lyhytkestoista paluuta analogiseen kaikille joita kuvaaminen ja kamerat kiinostavat, siinä saattaa jopa oppia (uudelleen) jotain. En silti aio palata kokonaan filmiaikaan, sen verran helpompaa digikuvaaminen on. Joskus on kuitenkin mukava vähän fiilistellä, vai mitä?