Aiempien filmillekuvaamiskokeiluiden jatkoksi halusin kokeilla myös "oikeaa" mustavalkofilmiä vanhassa Minolta Dynax 600si:ssäni. Selvisi, että toisin kuin alunperin kuulin, Espoon Sellon Fotokulma kyllä kehittää ja skannaa kuvat CD:lle myös mv-filmeistä. Erona on vain se, että värinegalta palvelu onnistuu tunnissa, mutta mustavalkoinen lähetetään kerran viikossa jonnekin kehitettäväksi ja se palaa liikkeeseen skannattavaksi viikkoa myöhemmin. Tästä johtuen kuvien saaminen kesti noin kaksi viikkoa, eli aivan poskettoman kauan. No, kuvasin kuitenkin rullan Kodakin neljäsatasta TMaxia nähdäkseni miltä se skannattuna näyttää. Mustavalkoisella filmillä hintaa tuli hiukan enemmän kuin viimeksi kokeilemallani värinegatiivifilmillä, sillä filmi oli hiukan kalliimpaa samoin kuin kehitys. Skannauksen hinta oli sama. Lopullinen hinta oli noin 50 senttiä per ruutu. Hinnan puolesta tässä touhussa ei siis ole mitään järkeä jos ei kehitä ja skannaa itse.
Valitettavasti kuvatkin olivat tällä kertaa pettymyksiä. Skannatut kuvathan sai kyseisestä liikkeestä siis 2000x3000 pikselin JPG-muotoisina. Kaikki kuvat on kuitenkin skannattu siten, että huippuvalot ovat palaneet puhki, ja koska tiedostot ovat valmiiksi JPG-pakattuja, ei niistä oikein ole mitään pelastettavissa kuvankäsittelylläkään. Luupin kanssa negatiiveja tarkastellessa kyseiset kohdat eivät kuitenkaan ole mitenkään puhki joten ongelma on skannauksessa. Alla yksi vähemmän puhkipalanut esimerkkikuva rullalta:
 |
| Kodak TMax 400, Minolta 50mm/2.8 macro |
Kuviin on lisäksi skannauksessa tullut lämmin sävy, en tiedä onko se jotenkin tarkoituksella lisätty, mutta voisihan mustavalkoiset saada mustavalkoisena. Vaikkei sävyä ensin ehkä huomaakaan, värit poistamalla kuva näyttää melkolailla erilaiselta:
 |
| Sama kuva oikeasti mustavalkoisena |
Alla vielä 100% osasuurenos samasta kuvasta.
 |
| 100% Osasuurennos |
Loppupäätelmänä voisi todeta, että mikäli kinofilmin kanssa haluaa nykypäivänä leikkiä, eivät nämä tavalisten fotoliikkeiden kehitys- ja skannauspalvelut oikein ole kelvollisia. Prosessissa on aika monta vaihetta ja lopputulokset eivät välttämättä ole tasalaatuisia kerrasta toiseen. Tässäkin asiassa siis pitäisi kaikki tehdä itse, kehittää filmit ja skannata kunnollisella filmiskannerilla ruutu kerrallaan. Siinäkin saattaa tuhraantua useampi ilta skannaillessa ja pölyjä siistiessä että homma ei taida olla oikein sen arvoista.
Kuvasin samana päivänä samalla Minoltan 50mm/2.8 macro -objektiivilla myös Sony a200 -kameralla ja kyllä ne kuvat vaan ovat niin paljon parempia kaikin puolin, nähtävissä saman tien ja RAW-tiedostoina käsiteltävissä ihan niin paljon kuin vain haluaa. Alla vielä yksi esimerkkikuva:
 |
| Sony a200, Minolta 50mm/2.8 macro, f4.5, ISO 400 |
