torstaina, joulukuuta 02, 2010

Kaksi digitaalista suosikkia


Mietiskelin tässä taannoin omistamiani kameroita, nykyisiä ja entisiä ja kummastuksekseni tajusin että niiden joukosta kaksi nousee ylitse muiden. Ne ovat tavallaan ihan erilaisia kameroita mutta molemmista löytyy pari yhdistävää piirrettä.

Toinen kameroista on nykyinen Panasonicin GF1 joka on kuin tehty minulle, varustettuna skarpilla ja kompaktilla 20mm pannukakkulinssillä tietenkin. Toinen on ehkä yllättävämpi valinta, nimittäin vanha Canonin digital ixus i -pokkari jonka ostin joskus 2004 muistaakseni. Se oli siihen aikaan erittäin pienikokoinen neljän megapikselin kamera, vain noin yhdeksän senttiä kertaa neljä ja puoli. Pikku-ixus oli monessa mukana ja sillä olen kuvannut monia hienoja muistoja matkan varrelta.

Ensimmäinen yhdistävä tekijä on tietenkin pieni koko, vaikkei GF1 mikään varsinainen pokkari olekaan. Mutta kuitenkin kumpikin kamera on sen kokoinen että sitä jaksaa pitää mukanaan. Ja paras kamerahan on aina se joka on mukana.

Toinen ja yllättävämpi yhtäläisyys kameroiden välillä on se, että molemmissa on kiinteä, kuvakulmaltaan 40-millistä vastaava objektiivi. Ja mainittakoon nyt että monenlaisia zoomejakin minulla on ollut ja on toki edelleen. Jotenkin vaan zoomien kanssa kuvaaminen on erilaista ja 40mm on juuri sopiva kompromissi yleislasiksi. Se ei ole niin laajakulmainen että sommittelu vaatisi liikoja tai korostaisi saatikka vääristäisi kuvan elementtejä, eikä myöskään niin kapea että kuvista puuttuisi syvyys. Nelikymppisellä on vaivatonta ottaa luonnollisen näköisiä kuvia. Tarpeen vaatiessa nelikymppinen on laajis ja tarpeen vaatiessa se näyttää lyhyeltä teleltä! Panasonicin hyvä valovoima on toki vielä plussaa syväterävyyden suhteen. Ixuksen linssissä oli f2.8 valovoima, joka sekin riitti moneen tilanteeseen.

Valitettavasti pikku-ixus sitten aikanaan hörppäsi yhden kerran liikaa merivettä ja lakkasi toimimasta.  Se hautautui kaapin pohjalle vuosiksi, mutta nyt kun sen sieltä kaivoin esiin ottaakseni siitä kuvan, vaikuttaisi että se on lopultakin kuivunut ja olisi kuvauskunnossa! Pitänee ladata akku ja kokeilla...

Vaikka olen omistanut myös monta kunnollista peilijärjestelmäkameraa ei niistä yksikään lämmitä mieltäni samalla lailla kuin yllämainitut kaksi.

Lopuksi vielä pitää antaa kunniamaininta Panasonicin LX-3:lle joka sekin oli mainio mukana kulkeva kamera valovoimasella objektiivilla, joka tosin oli zoomi.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti