Vaikea valinta

Kaunissaari, Sipoo
Sony a200, 18mm, f8, ISO 200

Huonekalujen siirron yhteydessä olohuoneen seinälle jäi tyhjä tila joka kaipasi täytteekseen jotain. Pienen harkinnan jälkeen päädyin siihen, että kokeilen teettää siihen canvas-taulun jostain valokuvastani. Olin aiemmin tilannut muutamia sellaisia lahjaksi ja ollut tyytyväinen lopputuloksiin.

Ajattelin, että käyn läpi kuluneen vuoden onnistuneempia otoksiani ja valitsen sieltä sitten jonkun sopivan - eihän sen kuitenkaan tarvitse olla mikään loppuelämän valinta, kuvan voisi vaikkapa silloin tällöin vaihtaa. Kuvia selatessa alkoivat tulevan taulun speksitkin vähitellen kirkastumaan, ja niiden myötä myös sopivan kuvan löytäminen muuttui koko ajan vaikeammaksi.

Kuvan piti olla vaakakuva mieluummin kuin pysty. Yhtäkkiä tajusin kuinka paljon kuvaankaan pystykuvia! Värien puolesta kuva saisi olla mieluummin melko hillitty, eikä sininen oikein sovi muuhun sisutukseen - pidetään mielessä että nyt olin etsimässä sopivaa sisustuselementtiä, en hienointa kuvaani. Lisäksi en ollut ollenkaan varma, halusinko seinälle kenenkään tutun ihmisen kuvaa jota katselisin sitten joka päivä - ajatus tuntui hiukan omituiselta. Eli valinnan pitäisi kohdistua siis maisema- tai lähikuvaan tai johonkin vastaavaan ihmiskuvien sijasta. Jälleen selvisi että aika suuressa osassa hyvistä kuvistani on ihmisiä, useimmiten tuttuja. Suuressa osassa maisemakuvista oli iso kaistale sinistä taivasta. No, voihan niistä tehdä äkkiä mustavalkoisen version, ajattelin. Mutta harvapa niistä toimi yhtä hyvin ilman värejään, usein juuri se taivaan sininen oli se elementti joka teki kuvasta mielestäni näyttävän. Lisäksi maisemakuvia oli kertynyt yllättävän vähän.

Jouduin penkomaan syvemmälle arkistoon menneille vuosille, josta sitten löysinkin yllä olevan ruudun. Se löytyi vain raakakuvana, eli en ollut edes tehnyt siitä jpg-muotoista kuvaa aikanaan. Selkeä poisheitetty siis. Onneksi se oli kuitenkin vielä tallessa. Rajasin kuvasta suunnilleen laajakuvaformaatin muotoisen, säädin vähän kontrastia ja muutin kuvan seepiasävyiseksi ja kuinka ollakaan - tulos oli jotain sellaista jota olin lähtenyt etsimäänkin.

Löysin netistä AH-Print  -nimisen firman joka teki canvas-tauluja lähetetyistä digitiedostoista moneen eri kokoon ja formaattiin. Tauluni on 50x90 -senttinen ja juuri sellainen kuin olohuoneeseen kaivattiinkin. AH-Printin palvelu oli nopeaa ja kaikin puolin asiallista.

Syy miksi halusin tästä kirjoittaa on se, että itselleni oli yllätys kuinka hankalaa on omien "onnistuneiden" kuvien joukosta löytää tiettyihin vaatimuksiin sopiva kuva. Varsinkin kun en ole koskaan kuvannut sillä ajatuksella että kuvista pitäisi saada sisustuselementtejä olohuoneeseen.