keskiviikkona, tammikuuta 11, 2012

Bibble 5 ja AfterShot Pro

Ensilumi
Sony a850, 24mm, f8, ISO 400

Meille Linuxia käyttäville valokuvaharrastajille on ollut niukka valikoima RAW-kelpoisia kuvankäsittelyohjelmia, joista Bibble 5 on ollut ehdoton suosikkini. Ikävä uutinen olikin, että Corel on ostanut Bibble Labsin ja 5.2.3 jää ohjelmiston viimeiseksi versioksi. Tätä en ehtinyt harmitella kuin pari päivää, kun sitten Corel julkaisi AfterShot Pro -ohjelmansa, joka jatkaa siitä mihin Bibble 5 jäi. Ja mikä parasta, Corel lupaa (ainakin vielä) jatkaa Linux-alustan tukea myös uudella ohjelmistolla.

Latasin AfterShot Pro:n kokeiluversion eilen ja ensimmäiset havaintoni eivät ole kovin innostavia:

  • Bibblen .xmp -tiedostojen perusteella kuvista tulee aivan eri näköisiä, värit ja kontrastit ovat käyttökelvottomia. Jos siis haluan tehdä vanhoista RAW-kuvistani uusia jpg-tiedostoja, joudun tekemään koko prosessoinnin alusta alkaen uudestaan. Tai sitten käytän niihin edelleen Bibble 5.2.3:sta ainakin niin kauan kun se pysyy kondiksessa. Helppo valinta.
  • Ainakin Sony a850:n raakakuvista tulee uudella AfterShot Pro:lla huonomman näköisiä, mutta tämä saattaa toki johtua siitä, että asioita pitäisi tehdä eri tavalla - jatkan tutkimuksia tähän liittyen. Ainakin rakeisissa varjoissa syntyy kummallisia magentan värisiä artefakteja kuviin, jollaisia Bibblellä kehitettäessä ei synny. Jos kyseessä on bugi, toivotaan että se korjataan pian. Jos vika taas on käyttäjässä, toivotaan että opin paremman työnkulun uudella ohjelmalla.
AfterShot Pro:n käyttöliittymä on melkein Bibblen kopio, jonka takia olisikin kiva jatkaa AfterShotin parissa eikä opetella taas uutta softaa ihan alusta pitäen.

perjantaina, tammikuuta 06, 2012

Epson R3000 ja Ubuntu valokuvien tulostamisessa


Erkki
Sony a850, 50mm, f2, ISO 800
Linux-käyttäjillä on usein hieman lapsipuolen asema kun aletaan puhumaan oheislaitteista. Aiemmin kirjoittelin onnellisena monitorin kalibroinnista Ubuntun kanssa. Iloinen yllätys oli että homma toimii nykyään Linuxillakin ihan hienosti.

Tästä innostuneena olinkin sitten valmis ottamaan seuraavan haasteen vastaan, nimittäin korkealaatuisen valokuvatulostamisen Linux-ympäristössä. Arvelin, että homma ei toimisi ihan suoraan laatikosta. Ensimmäinen kysymys olikin sitten tulostimen valinta. Valokuvien tulostamiseen kelpoisia kotikäyttäjän malleja löytyy käytännössä kolmelta valmistajalta, Epsonilta, Canonilta sekä HP:ltä. Koska näistä valmistajista yksi tarjoaa verkkosivuillaan suoraan ladattavaksi myös ajurit Linuxille, merkin valinta oli helppo - Epson on ainoa joka muistaa myös meitä Linux-käyttäjiä! Ajuri asentuu kuten mikä tahansa Ubuntu-paketti.

Mallin valitseminenkin oli pienen verkkoselailun jälkeen melko selvää. Epsonin uudessa R3000 -mallissa oli kaikki haluamani ominaisuudet:

  • A3+ -kokoinen tulostus ja tuki paksummille taidepapereille
  • Pigmenttimusteet, tarpeeksi eri mustia
  • Matta- ja valokuvamustan kasetit yhtäaikaa printterissä, ei tarvetta vaihdella
  • Laadukas tulostusjälki, myös mustavalkoisissa
  • Ne Linux-ajurit
  • Isommat mustekasetit kuin aiemmassa R2880-mallissa


Värinhallinta, GIMP ja paperien profiilit

Koska työnkulku oli jo aiemmin värihallittu monitorin osalta, oli seuraava suuri kysymys että saanko käytössäni olevilla ohjelmilla tulostettua käyttäen eri paperinvalmistajien icc-profiileja. Kunkin paperinvalmistajan sivuilta saa ladattua omalle tulostimelle ja paperille tehdyn väriprofiilin. Näitä kannattaa käyttää!

Olen tulostanut GIMPistä käsin seuraavanlaisella työnkululla:

  1. Valmis kuva skaalataan oikean kokoiseksi. GIMPissä tämä tapahtuu "Image"-valikon "Scale image"-toiminnolla. Olen käyttänyt 360ppi:tä, ja kuvan koko sitten valitun paperin mukaan. Omasta mielestäni tulosteet ovat arvokkaamman oloisia kun reunoille jättää tarpeeksi "marginaalia" mutta tämä on tietenkin makuasia.
  2. Seuraavaksi muunnetaan kuva valitun paperin profiiliin. GIMPissä valitaan siis "Image" - "Mode" - "Convert to color profile". Avautuvassa dialogi-ikkunassa sitten "Select profile from disk" ja klikataan oikea profiili. Lisäksi valitaan "perceptual" ja "black point compensation".
  3. Nyt kuva on valmis tulostettavaksi.
  4. Seuraavaksi avataan tulostusdialogi eli "File" -valikosta "Print", valitaan oikea printteri.
  5. "Page setup" - välilehdellä ainakin Epsonin tapauksessa valitaan oikea paperilaatu. Olen tulostanut lähinnä Cansonin Rag Photographiquelle, jolloin sopiva valinta on "Velvet Fine Art Paper". Tarkistetaan myös että "Paper source" on oikein, Epsonilla "Front - fine art" koska käytössäni on ns. taidepaperia joka ladataan R3000:seen edestä.
  6. "Image settings" -välilehdellä tarkastetaan että kuva sopii paperille ja marginaalit ovat oikein.
  7. "Job"-välilehdellä ei ole mitään ihmeempää merkitystä tässä tilanteessa.
  8. "Advanced"-välilehdellä on tärkeää valita oikea muste. Mattapaperin tapauksessa siis "Matte black ink". "Color" ja "Quality" valitaan tulostettavan kuvan mukaan. Seuraava valinta eli "Mode" onkin sitten ehkä kaikkein tärkein. Koska kuva on jo aiemmin muunnettu oikeaan profiiliin, tässä pitää valita "Off (no color adjustment)". Muussa tapauksessa ajuri tekee vielä toisen muunnoksen valitun paperityypin perusteella ja lopputulos näyttää aika pahalta. Tuli kokeiltua.
  9. Kun kaikki on valittu kohdalleen, painetaan "Print"-nappia ja kuva tulostuu! Otetaan kuppi kahvia ja ihaillaan upeaa tulostusjälkeä.


Printtien esittely webissä on mahdotonta, mutta esimerkiksi tämän jutun alussa oleva Erkki-koiran kuva näyttää Epsonilla Canson Rag Photographiquelle tulostettuna hienolta


Mutinaa musteista

Epsonin vahvana puolena aiempaan malliin verrattuna mainostetaan sitä, että sekä matta- että kiiltävä musta mustekasetti saavat olla koneessa yhtäaikaa ja tulostin osaa sitten itse vaihtaa oikean musteen käyttöön. Hienoa. Ongelma on kuitenkin se, että aina kun vaihdetaan mustetyyppiä, Epson suihkuttelee itsekseen tulostuspäät tyhjäksi väärästä musteesta ja täyttää ne oikealla. Tässä operaatiossa kuluu ihan tuhottomasti mustetta hukkaan. Ja koska musteet ovat aika hintavia, kannattaa etukäteen suunnitella tulostamisiaan sen verran ettei kovin usein ainakaan tarvitse vihtaa edes takaisin matasta kiiltävään. Erityisesti tämä tietenkin korostuu uuden tulostimen kanssa kun haluaa kokeilla kaikenlaisia paperilaatuja löytääkseen mieleisensä. Koska olen mieltynyt mattapintaisiin kuviin, olen päätynyt tulostamaan lähes yksinomaan Canson Rag Photographique 310gsm -paperille. Kirjoittelen varmaankin papereista enemmän tulevissa postauksissani.

Yhteenveto

Kaiken kaikkiaan olin jälleen kerran positiivisesti yllättynyt kuinka helposti taidetulostaminenkin onnistuu nykyään myös Linux-ympäristössä.

Plussat ja miinukset

+ Upeat tulosteet
+ Parhaat materiaalit käytettävissä
+ Nopea
+ Hiljainen

- Musteen tuhlaus vaihdettaessa mattamateriaalista kiiltävään